Elatusmaksun suuruus: Kuinka elatusmaksun määrä lasketaan?
Elatusmaksu on merkittävä osa perheoikeudellista järjestelmää, ja se liittyy olennaisesti vanhempien vastuisiin lapsistaan eron tai avioeron jälkeen.
Yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan lapsen elatuksesta, vaikka lapsi asuisi pääosin toisen vanhemman luona.
Elatusvastuu ei tarkoita automaattisesti yhtä suurta taloudellista panostusta molemmilta vanhemmilta, vaan elatusmaksun tarve ja suuruus riippuvat siitä, kuinka paljon kumpikin vanhempi osallistuu lapsen jokapäiväisiin kustannuksiin.
Elatusmaksun suuruus perustuu vanhempien tuloihin ja menoihin Suomessa elatusmaksujen järjestelmä perustuu lainsäädäntöön, joka pyrkii varmistamaan, että lapsilla on riittävät taloudelliset resurssit kasvaakseen terveinä ja turvallisissa olosuhteissa.
- Elatusmaksu on rahallinen summa, jonka erillään asuva vanhempi maksaa toiselle vanhemmalle lapsen elatuksesta.
- Sitä maksetaan silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä, ja toinen vanhempi kantaa suuremman vastuun lapsen jokapäiväisestä huollosta ja elatuksesta.
- Elatusmaksun suuruus perustuu joko vanhempien keskinäiseen sopimukseen, joka voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona, tai oikeuden päätökseen, jos sopimukseen ei päästä.
Kuinka elatusmaksun määrä lasketaan?
Elatusmaksu on rahallinen tuki, jota lapsen elatuksesta vastuussa oleva vanhempi maksaa toiselle vanhemmalle. Elatusmaksun indeksikorotus vaikuttaa elatusavun määrään, koska elatusvun tulisi kattaa kaikki lapsen perustarpeet, kuten ruoan, vaatteet, asumisen, koulutuksen, sekä mahdollisten sairauksien hoitamisen. Suomen lainsäädännössä elatusvelvollisuus perustuu vanhempien keskinäiseen sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Milloin elatusmaksu ulosottoon: Elleivät osapuolet suorita maksuja ja velvollisuuksiaan ajallaan. Käsittelemme ulosottoa ja siihen johtavia tekijöitä myöhemmin artikkelissamme.
Lapsen elatusmaksun määräytyminen riippuu vanhempien tuloista ja menoista. Elatusmaksun tarkoituksena on taata lapselle mahdollisimman tasapuolinen taloudellinen tuki molemmilta vanhemmilta. Oikeus elatusmaksuun voi syntyä myös tilanteissa, joissa vanhemmat eivät ole olleet avioliitossa, mutta heillä on yhteinen lapsi.
Yleisesti ottaen seuraavat tekijät otetaan huomioon elatusmaksun laskennassa:
1. Lapsen tarpeet
- Lapsen ikä ja elatuksen tarve (peruselinkustannukset, koulutus, harrastukset, terveydenhoito jne.)
- Elatustarpeeseen vaikuttaa myös mahdolliset erityistarpeet, kuten sairaudet, lääkitys ja lapsen vammat.
- Kela on määrittänyt suuntaa-antavan laskelman lapsen perustarpeista eri ikäluokille.
2. Vanhempien taloudellinen tilanne
- Molempien vanhempien tulot ja varallisuus otetaan huomioon.
- Velvollisen vanhemman maksukyky lasketaan vähentämällä omista tuloista välttämättömät menot (asumiskustannukset, muut lasten kanssa asumiseen liittyvät menot, velkojen hoitomenot).
3. Elatusmaksu ja maksukyky
- Laskennassa otetaan huomioon myös velallisen mahdolliset muut elatusvelvollisuudet (esim. muista lapsista).
- Jos vanhemmalla on useita elätettäviä lapsia, elatusmaksut jaetaan lasten kesken.
4. Elatusapu-laskuri
- Virtu tarjoaa verkkosivuillaan elatusapulaskurin, jonka avulla voi arvioida elatusmaksun suuruus. Laskuri huomioi vanhempien tulojen lisäksi lapsen tarpeet ja vanhemman taloudellisen tilanteen.
Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusmaksun määrästä, asia voidaan viedä oikeuteen, jossa tuomioistuin tekee päätöksen lapsen elatusavusta. Elatusmaksun käsittely oikeudessa voi kuulostaa ikävältä, mutta on usein varsin hyvä vaihtoehto antaa asia ulkopuolisiin käsiin, tasapuolisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Tärkeää on muistaa, että elatusmaksut voivat muuttua, jos lapsen tarpeet tai vanhemman taloudellinen tilanne muuttuvat
Elatusmaksu-indeksikorotus-2024
Elatusmaksujen indeksikorotus on tänä vuonna suomessa Suomessa 5,2 %. Tämä korotus perustuu lakiin, joka sitoo elatusavun kuluttajahintaindeksiin. Indeksikorotuksella pyritään varmistamaan, että elatusmaksut säilyttävät ostovoimansa ja seuraavat yleistä hintatason nousua.
Korotus tehdään automaattisesti, ja se vaikuttaa niihin elatusmaksuihin, jotka on vahvistettu sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Elatusvelvollisen on huomioitava tämä korotus maksamissaan elatusmaksuissa vuoden alusta alkaen.
Elatusmaksun indeksikorotuksen vaikutus:
- Jos elatusmaksu on ollut esimerkiksi 200 € kuukaudessa, se nousee 2024 vuoden alussa 210,40 euroon (5,2 % korotus).
Vanhempien tulisi olla tietoisia tästä muutoksesta, jotta elatusmaksut maksetaan oikein uuden vuoden alettua.
Elatusmaksu: Laki ja sen soveltaminen
Suomessa elatusmaksuihin liittyvä lainsäädäntö on pääosin määritelty lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa. Lain mukaan molemmat vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan lapsen elatuksesta sen mukaisesti, mitä voidaan pitää lapsen parhaaksi. Huoltajilla on mahdollisuus sopia elatusmaksuista keskenään, ja tämä sopimus vahvistetaan usein tuomioistuimessa.
Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan elatusmaksuista, tuomioistuin määrää maksujen määrän. Tuomioistuin ottaa päätöstä tehdessään huomioon vanhempien tulot, elämäntilanteen ja lapsen tarpeet. On tärkeää huomata, että elatusmaksujen määrä ei ole kiinteä, vaan se voi muuttua tilanteen ja vanhempien taloudellisen tilanteen muuttuessa. Yhteishuoltajuudesta voit lukea lisää täältä.
Elatusvelvollisuus
Elatusmaksujen velvollisuudet koskevat kaikkia lapsen vanhempia, riippumatta siitä, ovatko he olleet naimisissa tai asuvatko he yhdessä. Velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta säilyy, vaikka vanhemmat eivät enää elä yhdessä. Elatusmaksut ovatkin osa vanhempien vastuuta lapsensa hyvinvoinnista.
Vanhemmat voivat sopia elatusmaksuista myös sopimusperusteisesti ilman tuomioistuimen päätöstä. Tämä voi olla tehokas tapa ratkaista elatusmaksuihin liittyvät asiat, jos vanhemmat kykenevät keskustelemaan avoimesti ja löytämään yhteisen näkemyksen lapsen parhaasta edusta
Milloin elatusmaksu ulosottoon?
Elatusmaksu voidaan viedä ulosottoon, jos elatusvelvollinen vanhempi ei maksa sovittua tai tuomioistuimen määräämää elatusmaksua ajallaan. Seuraavat tekijät vaikuttava milloin elatusmaksu menee ulosottoon:
1. Maksun viivästyminen
- Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksua eräpäivään mennessä, maksun saaja voi ryhtyä toimiin. Tyypillisesti maksua pidetään laiminlyötynä, jos se on myöhässä vähintään yhden kuukauden.
2. Kelan elatustuki
- Jos elatusmaksuja ei makseta, elatusmaksun saaja voi hakea Kelalta elatustukea. Kela maksaa lapselle elatustuen (vuonna 2024 noin 182 € kuukaudessa), ja Kela perii elatusvelvolliselta tämän summan ulosoton kautta.
- Kela ottaa vastuun perinnästä, joten maksun saajan ei tarvitse itse viedä asiaa ulosottoon, mikäli elatustukea haetaan.
3. Oma-aloitteinen ulosottohakemus
- Jos elatusmaksun saaja ei halua tai voi hakea Kelan elatustukea (esim. jos elatusmaksu on suurempi kuin Kelan maksama elatustuki), hän voi viedä maksamattoman elatusmaksun ulosottoon suoraan.
- Ulosottoon hakeminen edellyttää, että elatusmaksun suuruudesta on tehty joko:
- lastenvalvojan vahvistama sopimus tai
- tuomioistuimen antama päätös.
- Ulosottoa voi hakea paikallisesta ulosottovirastosta toimittamalla tarvittavat asiakirjat.
4. Elatusmaksu-ulosotto: seuraukset
- Ulosottomies ryhtyy perimään elatusmaksua elatusvelvolliselta. Perintä voi tapahtua palkasta, eläkkeestä tai muista tuloista suoraan, tai ulosottomies voi realisoida velallisen omaisuutta maksun suorittamiseksi.
- Jos elatusvelvollisella ei ole tuloja tai omaisuutta, ulosotto voi jatkua pitkään ilman maksua. Ulosottovelka kuitenkin säilyy ja sitä voidaan periä jopa vuosien ajan.
5. Elatusavun takautuva perintä
- Elatusmaksuja voidaan hakea ulosottoon myös takautuvasti, mutta korkeintaan viiden vuoden ajalta. Tämä koskee maksamattomia elatusmaksuja, jotka on määrätty sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Elatusmaksun ulosotto varmistaa, että lapsen elatuksesta huolehditaan, vaikka elatusvelvollinen ei itse maksa maksuja sovitusti.
Vaikka elatusmaksujärjestelmä on olennainen osa perheoikeutta, on olemassa näkemyksiä sen toimivuudesta ja mahdollisista muutostarpeista. Yksi keskustelunaihe liittyy elatusmaksujen määrän laskemiseen ja siihen, miten vanhempien tulot otetaan huomioon. On esitetty ehdotuksia siitä, pitäisikö elatusmaksujen määrän perustua tietyllä tavalla vanhempien tuloihin vai tulisiko järjestelmää muuttaa toisenlaiseksi.
Toinen keskeinen kysymys liittyy elatusmaksujen valvontaan ja täytäntöönpanoon. Joidenkin mielestä nykyinen järjestelmä ei aina toimi tehokkaasti, ja ongelmia voi syntyä, jos vanhempi ei maksa elatusmaksuja sovitusti. On esitetty ajatuksia siitä, miten valvontaa voitaisiin tehostaa ja miten täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa.
Yksi mahdollinen kehityssuunta voisi olla entistä joustavampi elatusmaksujärjestelmä, joka ottaisi huomioon erilaiset perhetilanteet ja vanhempien taloudelliset mahdollisuudet. Esimerkiksi tulisi harkita erityistapauksia, kuten tilanteita, joissa vanhempi menettää työnsä tai joutuu muuten äkillisiin taloudellisiin vaikeuksiin.
Yhteenveto
Elatusmaksut ovat tärkeä osa perheoikeudellista järjestelmää Suomessa. Ne pyrkivät takaamaan lapselle riittävät taloudelliset resurssit, kun vanhemmat elävät erillään. Lainsäädäntö määrittelee elatusmaksujen velvollisuudet ja mahdollisuuden sopia niistä, mutta samalla herättää kysymyksiä järjestelmän toimivuudesta. Elatusmaksun määrä on yleinen riidanaihe ja elatusavun jakautuminen koetaan usein epäreiluksi.
Suomessa voitaisiin pohtia enemmän lapsen asumisjärjestelyihin liittyviä tekijöitä. Nykyisessä järjestelmässä elatusmaksuja maksetaan pääsääntöisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi pääasiassa asuu. Voisiko järjestelmää muuttaa niin, että elatusmaksuja maksetaan enemmän lapsen tarpeiden mukaan, ja niiden käyttöä valvotaan tarkemmin?
Keskustelu elatusmaksujärjestelmän muutostarpeista on avoin ja jatkuva. On tärkeää löytää tasapaino vanhempien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä sekä varmistaa, että lapsen etu asetetaan etusijalle. Muutokset voivat olla tarpeen, jotta järjestelmä vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan monimuotoisuutta ja antaa lapsille mahdollisuuden kasvaa turvallisessa ja hyvinvoivassa ympäristössä.