Yhteishuoltajuus ei toimi? Ohjeet onnistuneeseen yhteishuoltajuuteen

Yhteishuoltajuus on lapsen huoltoa koskeva järjestely, jossa vanhemmat jakavat vastuunsa lapsen kasvatuksesta ja päätöksenteosta. Tämä järjestely korostaa vanhempien yhteistyötä ja osallistumista lapsen elämään, vaikka vanhemmat eivät enää ole yhdessä. Yhteishuoltajuus tarjoaa lapselle mahdollisuuden ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiinsa, mikä on usein lapsen edun mukaista. Hyvässä yhteishuoltajuudessa vanhemmat yrittävät unohtaa omat keskinäiset ongelmansa ja keskittyvät lapsen etuun. Yhteishuoltajuus ei toimi, jos lapsia yritetään käyttää vallankäytön välineenä, keskinäisessä kostonkierteessä. Aiheena artikkelissamme ovat yhteishuoltajuuslaki, yhteishuoltajuuden muuttaminen, yhteishuoltajuuden toteutus ja yleiset ohjeet yhteishuoltajuuteen ja siinä onnistumiseen.

Yhteishuoltajuus: Laki

Yhteishuoltajuus perustuu lapsen oikeuteen saada huolenpitoa ja yhteydenpitoa molemmilta vanhemmiltaan, vaikka vanhemmat eivät asuisikaan yhdessä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädetään muun muassa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983).

Yhteishuoltajuuslain keskeiset periaatteet

1. Lapsen etu: Lapsen huollosta päätettäessä ja yhteishuoltajuuden toteuttamisessa on aina ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Tämä tarkoittaa lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamista.

2. Vanhempien yhteistyö: Yhteishuoltajuudessa molemmilla vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus tehdä yhteistyötä lapsen asioissa, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa ja harrastuksissa.

3. Päätöksenteko: Yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen tärkeistä asioista. Tämä kattaa muun muassa koulutuksen, terveydenhuollon ja asuinpaikan valinnan. Arkisissa asioissa, kuten ruokailussa ja nukkumisessa, lapsen kanssa asuva vanhempi voi tehdä päätöksiä itsenäisesti.

Yhteishuoltajuuden määrääminen ja muuttaminen

• Sopimus: Yhteishuoltajuus voidaan sopia vanhempien kesken. Tämä sopimus on vahvistettava lastenvalvojan luona, ja sen tulee olla lapsen edun mukainen.

• Tuomioistuimen päätös: Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen, tuomioistuin voi määrätä yhteishuoltajuuden. Tuomioistuin harkitsee tällöin, mikä ratkaisu on lapsen edun mukainen.

• Huoltajuuden muuttaminen: Jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi, vanhemmat voivat sopia huoltajuuden muuttamisesta. Jos sopimukseen ei päästä, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tapaamisoikeus yhteishuoltajuudessa

• Tapaamisoikeuden turvaaminen: Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeudesta voidaan sopia vanhempien kesken tai se voidaan vahvistaa tuomioistuimessa.

• Tapaamissopimukset: Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, kuten tapaamisten ajankohdista ja kestosta. Sopimuksen on oltava lapsen edun mukainen ja se on vahvistettava lastenvalvojan luona.

Lapsen elatusmaksut ja elatusapu

• Elatusapu: Kummankin vanhemman on osallistuttava lapsen elatukseen kykyjensä mukaan. Jos lapsi asuu toisen vanhemman luona, toinen vanhempi voi olla velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusmaksun suuruuden määräytymisestä voit lukea lisää artikkelistamme.

Yhteistyö ja sovittelu

• Perheasioiden sovittelu: Vanhemmat voivat hakea apua perheasioiden sovittelusta, jos yhteishuoltajuuden toteuttaminen aiheuttaa ristiriitoja. Sovittelussa pyritään löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

• Vanhemmuussuunnitelma: Vanhemmat voivat laatia vanhemmuussuunnitelman, jossa sovitaan lapsen hoitoon, kasvatukseen ja tapaamisiin liittyvistä käytännön järjestelyissä.

Yhteishuoltajuuden edut

Yhteishuoltajuudella on useita etuja sekä vanhemmille että lapsille. Ensinnäkin, se mahdollistaa molempien vanhempien osallistumisen lapsen elämään ja päätöksentekoon. Lapsi saa nauttia tasapainoisesta suhteesta molempien vanhempiensa kanssa, mikä tukee hänen emotionaalista ja psykologista hyvinvointiaan.

Toiseksi, yhteishuoltajuus edistää vanhempien välistä yhteistyötä. Vanhempien on työskenneltävä yhdessä lapsen parhaan edun takaamiseksi. Tämä voi vahvistaa vanhempien välistä viestintää ja yhteistyötaitoja, mikä on tärkeää, kun lapsen kasvatuksesta päätetään yhdessä.

Yhteishuoltajuus ei toimi: Ohjeet yhteishuoltajuuteen

Viestintä:

• • Yhteishuoltajuus perustuu vahvaan vanhempien väliseen viestintään. Luodaan avoin ja rehellinen viestintäkanava, jossa vanhemmat voivat ilmaista huolensa ja ideoitaan lapsen kasvatuksesta.

Lapsen edun Huomioiminen:

• • Päätökset tulee tehdä lapsen parhaan edun pohjalta. Vanhempien on pidettävä mielessä lapsen tarpeet, toiveet ja tunteet. Yhteistyössä laaditaan suunnitelma lapsen kasvatuksesta ja arjesta. Lue lisää elatusmaksuista täältä

Joustavuus:

• • Yhteishuoltajuus vaatii joustavuutta. Vanhempien on oltava valmiita tekemään yhteistyötä ja sopeutumaan tilanteisiin, kuten aikataulumuutoksiin tai odottamattomiin tilanteisiin.

Selkeät Säännöt ja Rajoitukset:

• • Laaditaan selkeät säännöt ja rajoitukset, jotka koskevat lapsen kasvatusta ja arkea. Tämä auttaa välttämään mahdollisia konflikteja ja varmistaa, että molemmat vanhemmat tietävät, mitä odottaa.

Yhteishuoltajuuden ei toimi: Yhteishuoltajuuden toteutus

Yhteishuoltajuus voidaan toteuttaa eri tavoin, riippuen vanhempien tilanteesta ja tarpeista. Yleisimpiä käytäntöjä ovat vuoroviikkohuoltajuus, jossa lapsi viettää yhden viikon kerrallaan kummankin vanhemman luona, ja joustavampi aikataulu, joka mukautuu vanhempien työaikoihin ja muihin velvoitteisiin.

Yhteishuoltajuuden onnistunut toteutus vie usein aikaa ja vaatii molemmilta panostusta, sekä kyvykkyyttä rationaaliseen toimintaa, jossa omat tunnetilat pyritään sivuuttamaan. Hyvin usein vanhemmat asettavat omat tarpeensa lapsen edelle ja lapsesta tulee ikävästi koston väline ja sijaiskärsijä, mikä on lapsen kasvulle ja kehittymiselle erittäin epäsuotuisaa.

Lapsen asioista päätettäessä vanhempien on oltava valmiita kuuntelemaan toistensa näkemyksiä ja tekemään yhteisiä päätöksiä. Tarvittaessa voidaan hakea ulkopuolista apua, kuten perheneuvontaa tai sovittelua, konfliktien ratkaisemiseksi.

Yhteishuoltajuus on sitoutumista vaativa prosessi, mutta sen toteuttaminen lapsen parhaaksi on usein palkitsevaa sekä vanhemmille että lapselle. Yhteishuoltajuus luo vahvan perustan lapsen kasvulle ja kehitykselle, kun molemmat vanhemmat ovat mukana hänen elämässään ja tukevat häntä matkalla kohti aikuisuutta. 

Yhteishuoltajuus: Sopimus

Yhteishuoltajuus-sopimuslomake on vanhempien välinen sopimus siitä, miten lapsen huoltajuus jaetaan eron tai erilleen muuttamisen jälkeen. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että molemmat vanhemmat ovat vastuussa lapsen huollosta ja tekevät päätökset yhdessä, vaikka lapsi asuisi pääsääntöisesti toisen vanhemman luona. Sopimuksen avulla voidaan selventää, miten esimerkiksi lapsen asuminen, tapaamiset, elatus ja muut arjen käytännön asiat järjestetään.

Yhteishuoltajuussopimus voi sisältää seuraavat osa-alueet:

1. Asuinpaikka: Missä lapsi asuu pääasiallisesti ja minkälaiset järjestelyt tapaamisten osalta tehdään vanhempien kesken.
2. Tapaamiset: Miten tapaamiset toisen vanhemman kanssa järjestetään, kuten kuinka usein, mihin aikaan ja missä.
3. Elatus: Miten lapsen elatus järjestetään eli kuka maksaa elatusapua ja kuinka paljon.
4. Päätöksenteko: Miten lapsen asioista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja harrastuksista, päätetään.
5. Vapaa-aika ja lomat: Miten lomat ja juhlapyhät jaetaan vanhempien kesken.

Tällainen sopimus voidaan laatia yhdessä, ja se kannattaa vahvistaa lastenvalvojan tai käräjäoikeuden kautta, jotta siitä tulee virallisesti sitova.