Lääkärin palkka Suomessa 2026 – Paljonko lääkäri todella tienaa?
Lääkärin palkka puhuttaa Suomessa vuodesta toiseen – eikä syyttä. Vuonna 2026 erot eri sektorien ja erikoisalojen välillä voivat olla tuhansia euroja kuukaudessa. Mutta mistä lääkärin tulot todellisuudessa muodostuvat ja miten hyvinvointialueiden tilanne vaikuttaa palkkakehitykseen?
Lääkäreiden palkkaukseen vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti kolme tekijää: erikoistumisala, työkokemus sekä päivystysvelvollisuudet. Vaikka yleinen palkkakehitys on ollut maltillista, huutava lääkäripula on luonut kovia palkkapaineita erityisesti psykiatrian, kirurgian ja yleislääketieteen aloilla.
Tässä artikkelissa pureudumme Lääkäriliiton ja THL:n tuoreimpiin tilastoihin ja selvitämme:
Paljonko lääkäri tienaa vuonna 2026 eri uravaiheissa?
Miten julkinen ja yksityinen sektori eroavat palkkaukseltaan?
Miksi terveyskeskuslääkärit ovat tällä hetkellä aiempaa tyytyväisempiä palkkaansa?
Mitkä ovat lääkärin palkkanäkymät ja miten Suomi sijoittuu Pohjoismaisessa vertailussa?
Lääkärin palkka ei ole vain yksi numero, vaan se on summa peruspalkasta, lääkäreiden lisistä ja haastavista päivystyksistä. Olitpa urasi alussa oleva lääketieteen kandidaatti tai kokenut erikoislääkäri, tämä katsaus antaa selkeän kuvan nykyhetken ansioista.
Sisällysluettelo
Lääkärin kuukausipalkka vuonna 2026
Vuoden 2026 tilastojen perusteella lääkärien mediaanipalkka on Suomessa noin 7 500 euroa kuukaudessa, mutta varsinainen mediaani on hieman alempana, ja lääkärien palkkojen ylempi pää edustaa usein kokeneita erikoislääkäreitä, ja runsaasti päivystäviä lääkäreitä.
Lääkäreiden palkka kuukaudessa vaihtelee siis paljon, johtuen eri työtehtävistä ja muuttujista, kuten työsuhteen laadusta ja kokemuksesta, sekä maantieteellisestä sijainnista.
Lääkärin palkka kuukaudessa eri tehtävissä
| Lääkärin tehtävä / erikoisala | Keskimääräinen palkkahaarukka (€/kk) | Huomioita |
|---|---|---|
| Yleislääkäri | 6 000–7 000 | Julkisella sektorilla peruspalkka ja päivystyslisät voivat kasvattaa ansioita huomattavasti |
| Erikoislääkäri | 7 500–8 500 | Kirurgit ja anestesialääkärit palkkahaarukan korkeimmassa päässä |
| Johtava lääkäri | 9 000–11 000 | Sisältää hallinnollista vastuuta ja lisäkorvauksia |
| Sairaalalääkäri | 7 000–8 000 | Vakaa palkka, mutta lisät nostavat kokonaisansioita |
| Yksityissektorin lääkäri | 8 000–12 000 | Usein provisiopalkka, riippuu potilasmääristä ja palveluista. Toimivat yrittäjinä pääsääntöisesti. |
Lähde: Lääkäriliitto ja THL (2025). Palkkoihin vaikuttavat alueelliset erot ja työnantajakohtaiset sopimukset.
Miten lääkärin palkka määräytyy?
Lääkärin palkka muodostuu useista eri osista.
Peruspalkan lisäksi palkkaan sisältyvät usein:
päivystyskorvaukset ja hälytyslisät
ilta- ja viikonloppulisät
erikoistumislisät
kokemuslisät
Lääkäriliiton mukaan kokemuslisät voivat nostaa peruspalkkaa jopa 10–15 % viiden ensimmäisen työvuoden aikana.
Yksityisellä sektorilla palkka määräytyy usein provisiomallilla, jossa ansiot riippuvat potilasmääristä ja vastaanottojen määrästä.
Tämä tekee yksityissektorista houkuttelevan erityisesti kokeneille lääkäreille, joilla on oma potilaskunta.
Lähde: Lääkäriliitto – palkkausperiaatteet
Erikoistuva lääkäri – Palkkaus koulutusvaiheessa
Erikoistuvan lääkärin palkka nousee portaittain sitä mukaa, kun koulutus ja vastuu lisääntyvät. Suomessa erikoistumisvaihe kestää yleensä 5–6 vuotta, ja tänä aikana lääkäri työskentelee pääasiassa julkisella sektorilla hyvinvointialueiden sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.
Peruspalkka: Erikoistuvan lääkärin tehtäväkohtainen palkka asettuu tyypillisesti 4 600 – 5 400 euron välille.
Kokonaisansiot: Aktiivinen päivystäminen on erikoistumisvaiheessa yleistä. Päivystyskorvausten kanssa kuukausitulot nousevat usein 6 000 – 7 000 euroon.
Palkkakehitys: Palkkausmalli kannustaa etenemään opinnoissa; usein 2. ja 4. erikoistumisvuoden kohdalla maksetaan automaattisia palkan korotuksia, jotka perustuvat kertyneeseen osaamiseen.
Terveyskeskuslääkärin palkka ja suoritemallit
Terveyskeskuslääkäreiden palkkaus on kokenut suuren muutoksen lääkäripulan myötä. Nykyään monilla hyvinvointialueilla on käytössä niin sanottu yhdistelmäpalkka, joka tekee perusterveydenhuollosta taloudellisesti erittäin houkuttelevaa.
Suoriteperusteisuus: Kiinteän kuukausipalkan päälle maksetaan usein toimenpidepalkkioita tai käyntipalkkioita. Tämä tarkoittaa, että lääkäri voi itse vaikuttaa tuloihinsa potilasmäärien kautta.
Keskipalkka: Keskimääräinen terveyskeskuslääkäri ansaitsee lisät huomioiden noin 7 000 – 8 500 euroa.
Aluelisät: Syrjäisemmillä seuduilla maksettavat rekrytointilisät voivat nostaa kuukausipalkan jopa yli 9 000 euron, vaikka kyseessä ei olisi erikoislääkäri.
Keikkalääkärin ja vuokralääkärin tulotaso
Vuokralääkärit eli keikkalääkärit työskentelevät yksityisten yritysten kautta ja myyvät työpanostaan hyvinvointialueille. Vuonna 2026 tämä on edelleen nopein tapa päästä korkeisiin ansioluokkiin, vaikka julkinen sektori pyrkii rajoittamaan vuokratyön käyttöä.
Tuntipalkkaus: Vuokralääkärin palkka perustuu usein korkeaan tuntiveloitukseen, joka voi vaihdella 80 eurosta jopa 150 euroon tunnissa.
Kuukausitulot: Täysipäiväistä työtä tekevä keikkalääkäri voi tienata 10 000 – 14 000 euroa kuukaudessa.
Huomioitavaa: Korkeaa palkkaa kompensoi usein se, että työsuhde on määräaikainen, eikä se sisällä samanlaisia loma- tai koulutusetuja kuin virkasuhde. Lisäksi keikkalääkäri joutuu usein matkustamaan työn perässä paikkakunnille, joissa lääkäripula on suurin.
Ylilääkäri ja johtotehtävät – Vastuu näkyy palkassa
Hallinnollisessa vastuussa olevat ylilääkärit vastaavat kokonaisten osastojen tai palvelualueiden toiminnasta. Tässä vaiheessa uraa palkkaus ei enää yleensä perustu päivystämiseen, vaan kokonaisvastuuseen ja johtamiskokemukseen.
Palkkahaitari: Ylilääkäreiden ja johtavien lääkäreiden ansiot vaihtelevat tyypillisesti 9 500 ja 13 000 euron välillä.
Lisäedut: Rahallisen palkan lisäksi johtotehtävissä korostuvat usein paremmat mahdollisuudet vaikuttaa organisaation kehitykseen ja laajemmat ammatilliset verkostot.
Erikoislääkärin palkka – Miten erikoistuminen vaikuttaa tuloihin?
Erikoislääkärin palkka on Suomessa merkittävästi korkeampi kuin yleislääkärin tai erikoistuvan lääkärin. Kun lääkäri valmistuu erikoisalalleen, peruspalkka nousee välittömästi, mutta suurin vaikutus kokonaisansioihin tulee erikoislääkärilisistä sekä mahdollisuudesta toimia vaativimmissa tehtävissä ja päivystyksissä.
Erikoislääkärin keskimääräiset tulot koostuvat seuraavista tekijöistä:
Tehtäväkohtainen palkka: Erikoislääkärin peruspalkka hyvinvointialueilla on tyypillisesti noin 6 500 – 7 500 euroa kuukaudessa.
Toimenpidepalkkiot: Tietyillä aloilla, kuten kirurgiassa, toimenpidepalkkiot voivat nostaa kuukausituloja sadoilla tai jopa tuhansilla euroilla.
Päivystyskorvaukset: Erikoislääkärin kokonaisansiot nousevat usein 9 000 – 11 000 euroon, kun mukaan lasketaan säännöllinen päivystys.
Erikoisalan valinta on yksi suurimmista palkkatasoon vaikuttavista tekijöistä. Esimerkiksi anestesiologian ja radiologian erikoislääkäreistä on suuri kysyntä, mikä heijastuu suoraan tarjottuihin palkkaetuihin varsinkin yksityisellä sektorilla. Toisaalta julkisella puolella erikoislääkärin palkkaus on säädellympää, mutta tarjoaa vastineeksi kattavammat lisäedut ja säännöllisemmän urakehityksen.
Lääkärin palkka yksityisellä vs. lääkärin palkka julkisella
Yksityisellä puolella työskentelevät lääkärit ansaitsevat keskimäärin 10–20 % enemmän kuin julkisella sektorilla työskentelevät kollegansa, mutta tässä on rekrytointitilanteesta johtuen enää pieniä, aluettain jopa olemattomia eroja. Molemmat käyttävät ulkoistamiskumppaneita työvoiman hankinnassa, mutta määrä on huomattavasti suurempi yksityisellä puolella.
Yksityisellä sektorilla, erityisesti suurilla lääkäriasemaketjuilla, lääkärit toimivat usein ammatinharjoittajina tai provisiopalkalla. Tämä on luonteeltaan hyvin lähellä ulkoistamista, sillä lääkäri laskuttaa yritystä tai potilasta, mikä mahdollistaa korkean ansaintapotentiaalin joustavin ehdoin.
Julkinen sektori (hyvinvointialueet) käyttää vuokratyövoimaa (ns. konsulttilääkärit) useimmiten pakon edessä ratkaistakseen äkillisen lääkäripulan, erityisesti terveyskeskuksissa ja erikoisaloilla.
Tämä ero selittyy pitkälti erilaisilla palkkamalleilla: kunnan palkat ovat pääsääntöisesti kiinteitä ja säänneltyjä, kun taas yksityisellä sektorilla tulot perustuvat usein provisioihin ja potilasmääriin, sekä korkeampaan asiakaslaskutukseen.
Hyvinvointialueiden rooli: Palkkahaitarit vaihtelevat nykyään voimakkaasti alueittain. Esimerkiksi Pohjanmaalla tai Lapissa maksetaan usein korkeampaa peruspalkkaa kuin Helsingissä (HUS), koska vetovoimatekijöitä on vähemmmän.
Yksityinen sektori tarjoaa usein lääkärille:
korkeamman ansaintapotentiaalin (etenkin erikoislääkäreille)
mahdollisuuden vaikuttaa työaikoihin
mahdollisuuden toimia yrittäjänä
enemmän palkitsevia lisäkorvauksia
Julkinen sektori puolestaan tarjoaa lääkärille:
vakauden ja säännölliset työajat
laadukkaan työhönohjauksen, ja koulutusmahdollisuude
monipuoliset suuntautumismahdollisuudet
tärkeän merkintä CV:ssä, erityisesti aloittavalle lääkärille
paremman työterveyshuollon ja lomaoikeudet,
sekä selkeät urapolut erikoistumisen yhteydessä.
“Ero yksityisen ja julkisen sektorin palkoissa ei ole pelkkä rahakysymys -t kyse on myös työn luonteesta ja joustavuudesta.”
– Lääkäriliiton asiantuntija, 2025
Lääkäri palkka yrittäjänä – Ammatinharjoittajan ansaintalogiikka
Ammatinharjoittajan tulot voivat olla huomattavia, mutta niistä myös vähennetään enemmän kuluja.
Tyypillinen provisio on 40–60 % laskutuksesta, loput jää lääkäriasemalle tilavuokran ja hallinnon kattamiseksi.
Esimerkki:
Lääkärin potilaskäyntien laskutus: 20 000 €/kk
Lääkäriaseman osuus (vuokra, hallinto): -9 000 €
Lääkärin bruttoansiot: 11 000 €
Vähennykset (verot, YEL, kulut): n. 35–40 %
Nettotulot: 6 500–7 000 €/kk
Lähde: Lääkäriliitto – Ammatinharjoittajan toimintaohjeet
Lääkärin palkkakehitys ja tulevaisuuden näkymät
Lääkärien palkat ovat nousseet Suomessa viime vuosina tasaisesti, mutta erikoislääkäripula on nostanut palkkoja tietyillä aloilla selvästi muuta alaa nopeammin.
Erityisen suurta kysyntää on psykiatreista, radiologeista ja kirurgisista erikoisosaajista.
Vuonna 2025 on nähtävissä trendi, jossa lyhytaikaisista sijaisuuksista maksetaan jopa 20–30 % korkeampia tuntipalkkoja kuin vakituisista tehtävistä, johtuen lääkärien ulkoistamispalveluiden käyttöasteesta.
Malli on valitettavasti kestämätön julkiselle puolelle, joten tilanne luultavasti tulee muuttumaan tulevaisuudessa enemmän suoran palkkauksen suuntaan. Terveydenhuollon taloustiede tukee tätä näkemystä, sillä ulkoistuksen korkea hinta syö julkisen puolen budjettia ja tekee nykyisestä toimintamallista kestämättömän.
Ulkoistuspalveluden tarjoama korkeampi tulotaso on tehnyt määräaikaisista ja konsulttilääkärin tehtävistä houkuttelevampia kuin ennen. Korkeampi palkkaustaso mahdollistaa enemmän vapaa-aikaa ja vaihtelevuutta työtehtäviin, mikäli sellaisesta pitää.
Lääkärien palkat erikoisaloittain
| Erikoisala | Keskimääräinen palkka (€/kk) | Kommentti |
|---|---|---|
| Kirurgia | 8 500–10 000 | Päivystyskorvaukset nostavat ansioita merkittävästi |
| Psykiatria | 7 500–8 500 | Kysyntä kasvanut, palkka noussut nopeasti |
| Radiologia | 8 000–9 000 | Suuri työvoimapula, hyvät ansiot |
| Yleislääketiede | 6 500–7 500 | Vakaa, mutta ei yhtä korkea palkkataso |
| Anestesia | 8 500–9 500 | Hieman kuormittava mutta hyvin palkattu ala |
Lähde: Lääkäriliitto – erikoisalakohtaiset palkkatilastot.
Lääkärin palkka eri maissa – palkkavertailu maiden välillä
Vaikka Suomen palkkataso on kohtuullinen, useat lääkärit harkitsevat työskentelyä ulkomailla, etenkin Norjassa ja Ruotsissa, joissa ansiot ovat hieman korkeammat.
| Maa | Keskimääräinen palkka (€/kk) | Huomioita |
|---|---|---|
| Suomi | 6 500–8 500 | Vakaa palkkataso, mutta verotus ja kulut korkeita |
| Norja | 8 500–11 000 | Korkea palkka ja hyvät lisät, mutta korkeampi elintaso |
| Ruotsi | 7 000–9 000 | Lähellä Suomen tasoa, säännöllinen työaika |
| Tanska | 8 000–9 500 | Korkea palkka, mutta myös korkea verotus |
Usein kysytyt kysymykset lääkärin palkasta (FAQ)
1. Mikä on lääkärin keskimääräinen kuukausipalkka Suomessa?
Vuonna 2026 lääkärin kokonaisansioiden mediaani on noin 7 500 – 8 200 euroa kuukaudessa. Summa sisältää tehtäväkohtaisen peruspalkan lisäksi työkokemuslisät, erikoistumislisät sekä päivystyskorvaukset, jotka voivat muodostaa merkittävän osan tuloista.
2. Paljonko vastavalmistunut lääkäri tienaa?
Vastavalmistuneen lääkärin (lääketieteen lisensiaatti) peruspalkka julkisella sektorilla alkaa tyypillisesti noin 4 200 – 5 000 eurosta. Alkuvaiheen lääkäri voi kuitenkin nostaa ansiotasoaan 6 000 euroon tai enemmän tekemällä aktiivisesti päivystysvuoroja.
3. Paljonko on erikoislääkärin palkka?
Erikoislääkärin peruspalkka hyvinvointialueilla on noin 6 500 – 7 800 euroa. Kokonaisansiot nousevat usein 9 000 – 11 000 euroon kuukaudessa erikoistumislisien, toimenpidepalkkioiden ja päivystysten ansiosta.
4. Millä lääketieteen erikoisalalla on korkein palkka?
Korkeimmat ansiot löytyvät yleensä aloilta, joissa on paljon päivystystä tai toimenpiteitä, kuten kirurgia, anestesiologia ja radiologia. Myös psykiatrian ja yleislääketieteen palkat ovat nousseet merkittävästi suuren lääkäripulan vuoksi.
5. Onko yksityisen sektorin palkka parempi kuin julkisen?
Palkkavertailu on monimutkaista: yksityisellä sektorilla lääkärit toimivat usein yrittäjinä (ammatinharjoittajat), jolloin bruttopalkka voi olla 10 000 – 15 000 euroa, mutta lääkäri vastaa itse vakuutuksista, eläkemaksuista ja lomapalkoista. Julkisella sektorilla peruspalkka on matalampi, mutta työsuhde-edut ja eläkekertymät ovat vakaammat.
Lähteet ja lisätietoa:
Lääkäriliitto: Palkkaus ja tilastot – Kattavin tietolähde lääkäreiden ansiotasosta ja sopimuspalkoista.
Kuntatyönantajat KT: Lääkärisopimus – Viralliset tiedot hyvinvointialueiden palkkausperusteista.
Tilastokeskus: Ammattien palkkarakenne – Tilastotietoa suomalaisten keskiansioista.