Alhainen testosteroni ja sen hoito: Milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Mitkä ovat testosteronin puutteen oireet ja kuinka alhaista testosteronitasoa hoidetaan? Kuinka elämäntavat vaikuttavat testoteronitasoihin?

Alhainen testosteroni hoito – Milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Alhainen testosteroni on tila, jossa miehen kehon testosteronihormonin taso on alle normaalin. Testosteroni on keskeinen hormoni miehisen kehonkehityksen, seksuaalisen toiminnan ja yleisen terveyden kannalta. Alhainen testosteronitaso voi vaikuttaa monin tavoin miehen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, joten testosteronin mittaus on hyvä suorittaa, jos jos epäilet itselläsi alhaista testosteronitasoa. Alhainen testosteroni+hoito, varmitavat sinulle mukavamman, viriilimmän elämän ja lisää mukavia elinvuosia!

Yleisimpiä oireita alhaisesta testosteronista ovat vähentynyt seksuaalinen halu (libido), erektio-ongelmat, väsymys, masennus, heikentynyt lihasmassa ja luuntiheys sekä lisääntynyt rasvakudos. Muita mahdollisia oireita voivat olla muun muassa univaikeudet, keskittymisvaikeudet ja mielialan vaihtelut. Yksi helpoiten havaittavista oireista on aamuerektioiden puute.

Alhaisen testosteronin syitä voivat olla esimerkiksi ikääntyminen, ylipaino, diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriöt tai muut terveysongelmat. Diagnoosi tehdään yleensä verikokeella, jossa mitataan testosteronin pitoisuus veressä. Hoito riippuu syystä ja oireista ja voi sisältää muun muassa hormonikorvaushoitoa, elämäntapamuutoksia tai lääkitystä.

On tärkeää kääntyä lääkärin puoleen, jos epäilet alhaista testosteronitasoa, sillä hoitamaton tila voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Lääkäri voi auttaa selvittämään syyn ja suunnittelemaan sopivan hoidon yksilöllisesti.

 

Kuinka testosteronitaso mitataan

Testosteroni vastaa ensisijaisesta sukupuolikehityksestä, joka sisältää kivesten laskeutumisen, spermatogeneesin, peniksen ja kivesten suurentumisen sekä libidon lisääntymisen. Kivekset alkavat yleensä laskeutua kivespussiin noin 7 kuukauden raskauden aikana, kun kivekset alkavat erittää huomattavia määriä testosteronia. Jos miespuolinen lapsi syntyy normaalien mutta laskeutumattomien kivesten kanssa, jotka eivät laskeudu 4–6 kuukauden ikään mennessä, lisätestosteronin antaminen voi auttaa kiveksiä laskeutumaan nivuskanavia pitkin.

Testosteroni on myös mukana säätelemässä toissijaisia miehisyyteen liittyviä ominaisuuksia, jotka vastaavat maskuliinisuudesta. Näitä toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat miehinen karvankasvu, äänenmuunnos ja äänen syveneminen, anaboliset vaikutukset, kuten kasvupyrähdykset murrosiässä (testosteroni lisää kudosten kasvua epifyysilevyllä alkuvaiheessa ja levyn sulkeutumista myöhemmin murrosiässä) ja luurankolihasten kasvu (testosteroni stimuloi proteiinisynteesiä).

Testosteroni myös stimuloi erytropoieesia, mikä johtaa miehillä korkeampaan hematokriittiin, eli punasolujen määrään kuin naisilla. Testosteronitasot laskevat yleensä iän myötä; tämän vuoksi miehet saattavat kokea kivesten koon pienenemistä, libidon laskua, alhaisempaa luuntiheyttä, lihasmassan vähenemistä, lisääntynyttä rasvantuotantoa ja vähentynyttä erytropoieesia, mikä voi johtaa mahdolliseen anemiaan.

 

Milloin testosteronin mittaus on aiheellista?

Testosteronin puutteen oireet voivat vaihdella yksilöittäin, mutta yleisimpiä oireita ovat:

  1. Vähentynyt seksuaalinen halukkuus (libido): Yksi yleisimmistä alhaisen testosteronitason oireista on vähentynyt kiinnostus seksuaaliseen aktiivisuuteen.

  2. Erektio-ongelmat: Testosteroni on tärkeä hormonin tuotannossa, joka stimuloi erektiota. Alhainen taso voi johtaa erektiohäiriöihin tai kyvyttömyyteen saavuttaa tai ylläpitää erektiota. Yksi alhaisen testosteronitason merkki on aamuerektioiden puute.

  3. Väsymys ja vähentynyt energiataso: Ihmiset, joilla on alhainen testosteronitaso, voivat kokea jatkuvaa väsymystä ja energian puutetta.

  4. Mielialan muutokset: Testosteroni vaikuttaa mielialaan ja kognitiivisiin toimintoihin. Sen puute voi aiheuttaa masennusta, ärtyneisyyttä tai mielialan vaihteluita.

  5. Lihasmassan väheneminen: Testosteroni on tärkeä lihasmassan ylläpidossa. Sen puute voi johtaa lihasten heikkenemiseen ja vähentymiseen.

  6. Rasvakudoksen lisääntyminen: Alhainen testosteronitaso voi aiheuttaa kehon rasvan lisääntymistä, erityisesti vatsan alueella.

  7. Luuntiheyden heikkeneminen: Testosteroni vaikuttaa myös luuntiheyteen, ja sen puute voi lisätä osteoporoosin ja luunmurtumien riskiä.

  8. Muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet: Testosteronin puute voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja keskittymiskykyyn.

  9. Univaikeudet: Alhainen testosteronitaso voi olla yhteydessä unihäiriöihin, kuten unettomuuteen tai levottomaan uneen.

  10. Hedelmällisyyden väheneminen: Testosteroni on tärkeä rooli siittiöiden tuotannossa, ja sen puute voi johtaa heikentyneeseen hedelmällisyyteen.

Nämä oireet voivat johtua myös muista syistä, joten on tärkeää kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen tarkan diagnoosin ja hoidon saamiseksi, sekä perehtyä itse aiheeseen huolellisesti ennen lääkityksen aloittamista. Usein testostosteronitasojen vajaus voidaan hoitaa elämäntapojen muutoksilla ennen lääkitystä.

 

Miten testosteronin mittaus tapahtuu

Testosteronitasojen mittaus tapahtuu pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisten toimesta ja se suoritetaan yleensä verikokeella. Testi voidaan tehdä useimmissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa tai laboratorioissa, jotka tarjoavat verikokeiden ottopalveluita.

  1. Ajanvaraus ja lääkärin konsultaatio: Ensimmäinen askel on yleensä lääkärin konsultaatio, jossa arvioidaan oireet ja päätetään, onko testosteronitasojen mittaaminen tarpeen. Jos mittaus katsotaan aiheelliseksi, lääkäri kirjoittaa lähetteen laboratoriokokeeseen.

  2. Verinäytteen otto: Verikoe on yleisin menetelmä testosteronitasojen mittaamiseen. Näyte otetaan yleensä kyynärvarren laskimosta. Tämä tehdään steriilisti ja kivuttomasti verinäytteenottovälineillä. Itse näytteenotto kestää vain muutaman minuutin.

  3. Sopiva vuorokaudenaika näytteenottoon: Testosteronitasot vaihtelevat päivän aikana ja ovat yleensä korkeimmillaan aamulla. Siksi verinäyte suositellaan usein otettavaksi aamulla, tyypillisesti klo 7-10 välillä, jotta tulokset olisivat mahdollisimman tarkkoja.

  4. Näytteen analysointi: Laboratorio analysoi verinäytteen ja mittaa siinä olevan kokonais- ja/tai vapaan testosteronin määrän. Kokonais- ja vapaa testosteroni voivat molemmat antaa tärkeää tietoa kehon testosteronitasosta.

  5. Tulosten raportointi: Tulokset lähetetään yleensä lääkärille, joka tulkitsee ne potilaan oireiden ja kliinisen tilanteen perusteella. Tulokset voivat sisältää kokonais- ja vapaan testosteronin pitoisuudet.

Muuta huomioitavaa

  • Lähete: Verikoe vaatii yleensä lääkärin lähetteen.
  • Esivalmistelut: Potilaalle voidaan antaa ohjeita valmistautua verikokeeseen, kuten paastoaminen tai tiettyjen lääkkeiden välttäminen ennen testiä.
  • Normaalitasot: Testosteronitasojen normaalit rajat voivat vaihdella hieman laboratorioiden välillä. Lääkäri arvioi tulokset ottaen huomioon potilaan yleisen terveyden ja mahdolliset oireet.
 

Testosteronitasojen mittaus on tärkeä työkalu, joka auttaa diagnosoimaan ja hoitamaan erilaisia hormonaalisia ja terveysongelmia, kuten hypogonadismia, hedelmällisyysongelmia ja tiettyjä aineenvaihduntahäiriöitä.

 

Testosteronin mittaus: viitearvot

Normaalit testosteronitasot miehellä voivat vaihdella hieman riippuen laboratoriosta ja käytetystä mittaustavasta. Yleisesti ottaen, testosteronitasot ilmoitetaan joko kokonais- tai vapaan testosteronin määränä veressä. Viitearvot määritetään siten, että terveiden ihmisten tuloksista 95% ovat viitearvojen sisällä. Pitoisuudet laskevat iän myötä, eikä niitä yleensä ilmoiteta iäkkäille ihmisille, joten arvojen tulkitsemisessa kannattaa myös olla itse aktiivinen. Hypoganadismia alkaa tyypillisesti esiintyä, kun kokonaistestosteroni on alle 10-12 nmol/l ja erittäin yleistä se on pitoisuuksien ollessa alle 7nmol/l. 

Tässä vielä tarkemmin tyypilliset viitearvot:

Testosteronin mittaus | Kokonaistestosteroni:

Viitearvo: Yleisesti 300–1000 nanogrammaa desilitraa kohden (ng/dL) tai 10–35 nanomoolia litraa kohden (nmol/L).

    • Käytännössä: Arvot voivat hieman vaihdella laboratorioiden välillä, mutta yleensä kokonaistason ollessa alle 300 ng/dL (noin 10.4 nmol/L) pidetään alhaisena ja voi viitata hypogonadismiin tai muuhun hormonaaliseen häiriöön.

 

Vapaa testosteroni

    • Viitearvo: Yleisesti 5–20 nanogrammaa desilitraa kohden (ng/dL) tai 174–636 pikomoolia litraa kohden (pmol/L).
    • Käytännössä: Vapaa testosteroni on biologisesti aktiivisin muoto, ja sen pitoisuus veressä voi antaa tarkempaa tietoa miehen hormonaalisesta tilasta.

 

Ikä ja testoronitason vaihtelut

  • Ikä vaikuttaa tasoihin: Testosteronitasot ovat korkeimmillaan yleensä nuorilla miehillä ja alkavat vähentyä hitaasti iän myötä. Vanhemmilla miehillä matalammat testosteronitasot ovat yleisempiä, ja niitä pidetään osittain normaalina ikääntymisen myötä.
  • Päivittäiset vaihtelut: Testosteronitasot voivat vaihdella päivän aikana, ollen korkeimmillaan aamulla ja laskien päivän mittaan. Tästä syystä verikoe suositellaan otettavaksi aamulla, yleensä klo 7-10 välillä.

 

Nämä viitearvot ovat suuntaa-antavia ja yksilölliset tilanteet voivat vaihdella. Jos sinulla on epäilyksiä testosteronitasoista, on tärkeää keskustella lääkärin kanssa ja saada ammattilaisen arvio tilasta ja mahdollisista hoitotarpeista.

 

alhainen-testosteroni-hoito-testosteronin-mittaus

 

Elämäntapojen vaikutus testosteronitasoihin

Elämäntavoilla on merkittävä vaikutus testosteronitasoihin. Tietyt terveelliset elämäntavat voivat auttaa ylläpitämään ja mahdollisesti nostamaan testosteronitasoja, kun taas epäterveelliset tavat voivat johtaa niiden alenemiseen.

Tässä on joitakin keskeisiä elämäntapatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa testosteronitasoihin:

1. Ravitsemus ja testosteroni

  • Terveellinen ruokavalio: Tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää riittävästi proteiineja, terveellisiä rasvoja ja monipuolisesti ravintoaineita, voi tukea testosteronin tuotantoa. Erityisesti sinkin ja D-vitamiinin saanti on tärkeää, sillä ne ovat olennaisia testosteronisynteesille. Huomioi kokonaiskaloreiden saannin tärkeys, kokosi, ikäsi, sekä kulutuksesi mukaisesti. Liian vähäinen kaloreiden saanti vaikuttaa negatiivisesti testosteronitasoihisi.
  • Kolesterolin rooli: Testosteroni syntetisoidaan kolesterolista, jota saadaan osittain ruokavalion rasvoista. Riittävä määrä terveellisiä rasvoja ruokavaliossa voi tukea optimaalista testosteronituotantoa. Kananmunat sisältävät paljon kolesterolia ja vaikuttavat pääsääntöisesti positiivisesti kolesterolitasoihin.
  • Tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat: Sekä tyydyttyneet että tyydyttymättömät rasvat ovat tärkeitä hormonituotannolle. On kuitenkin havaittu, että erityisesti tyydyttyneet rasvat ja yksittäistyydyttymättömät rasvat voivat tukea korkeampia testosteronitasoja.
  • Rajoitettu rasvansaanti: Liian alhainen rasvansaanti voi vähentää testosteronitasoja, sillä rasvojen puute voi heikentää hormonien, mukaan lukien testosteronin, tuotantoa. Tämän vuoksi liian vähärasvainen ruokavalio voi johtaa hormonitasapainon häiriintymiseen. Optimaalisesti rasvansaanti olisi n. 30-40% kokonaiskalorien määrästä, ja n. gramma per/painokilo.
  • Tasapainoinen ruokavalio: Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää riittävästi hyvänlaatuisia rasvoja, kuten omega-3-rasvahappoja ja yksittäistyydyttymättömiä rasvoja, on suositeltava. Esimerkiksi oliiviöljy, pähkinät, siemenet ja rasvainen kala voivat olla hyviä lähteitä.
  • Välttettävät ja karsittavat: Vältä erittäin sokeripitoisia ja prosessoituja elintarvikkeita, jotka voivat aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja johtaa hormonitasapainon häiriöihin.

2. Liikunta lisää testosteronia, jos se ei kuormita liikaa

  • Voimaharjoittelu: Säännöllinen voimaharjoittelu, erityisesti raskaat liikkeet kuten kyykyt ja maastavedot, voivat lisätä testosteronitasoja.Täältä voit lukea lisää kuntosaliharjoittelusta. Myös liiallinen harjoittalu voi vaikuttaa negatiivisesti testosteronitasoihisi!
  • Korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT): HIIT-harjoitukset voivat myös olla tehokkaita testosteronitasojen nostamisessa.
  • Kohtuullinen aerobinen liikunta: Vaikka liikunta on yleisesti ottaen hyödyllistä, liian intensiivinen ja pitkäkestoinen aerobinen liikunta voi joskus laskea testosteronitasoja.

3. Uni ja testosteronitaso

  • Riittävä ja laadukas uni: Testosteroni tuotetaan pääasiassa unen aikana, joten riittävä ja laadukas uni (yleensä 7-9 tuntia yössä) on tärkeää. Unen puute tai huono laatu voi merkittävästi vähentää testosteronitasoja. Pyri menemään mahdollisimman samaan aikaan nukkumaan ja pyri vakioimaan myös heräämisaikasi.

4. Painonhallinta auttaa nostamaan testosteronia

  • Terveellinen paino: Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus, on yhdistetty alhaisempiin testosteronitasoihin. Laihtuminen ja terveellisen painon ylläpitäminen nostavat hormonitasapainoa, jos kehossa on runsaasti rasvaa. Keskivartalon ympärysmitta kertoo melko tarkasti kehosi rasvakudoksen määrästä. Sopiva keskivartalon ympärysmitta vaihtelee yksilöllisesti, mutta yleisesti terveyden kannalta suositeltu vyötärönympärys miehillä on alle 94 cm. Vyötärönympäryksen mittaus on yksi tapa arvioida keskivartalolihavuuden riskiä, joka liittyy kohonneeseen riskiin sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Laihdutukseen kannattaa ensisijaisesti kokeilla liikunnan lisäämistä ja terveellistä ruokavaliota, mutta siihen on nykyään saatavilla myös lääkitystä. Elleivät perinteiset konstit tunnu toimivan, vaihtoehtona voi miettiä myös lihavuusleikkausta.

5. Stressinhallinta ja testosteroni

  • Stressi: Krooninen stressi nostaa kortisolitasoja, mikä voi häiritä testosteronin tuotantoa. Stressinhallintatekniikat, kuten meditaatio, jooga tai muut rentoutumismenetelmät, voivat auttaa pitämään kortisolitason kurissa ja tukea siten testosteronitasoja. Testosteronin mittaus kannattaa suorittaa, kun olet ollut muutaman päivän normaalisti ravittuna, koska ruokavalio vaikuttaa merkittävästi stressitasojen hallintaan.

6. Alkoholi ja tupakointi

  • Alkoholin käyttö: Runsas alkoholinkäyttö voi alentaa testosteronitasoja ja vaikuttaa negatiivisesti hormonitasapainoon. Testosteronin mittaus kannattaa suorittaa, kun alkoholin nauttimisesta on kulunut riittävän monta päivää, koska etenkin runsas alkoholimäärä laskee testosteroniarvoja radikaalisti ja testosteronin mittaus saattaa antaa virheellisen tuloksen.
  • Tupakointi: Tupakointi voi heikentää testosteronin tuotantoa ja sperman laatua. Tupakointi ja nikotiini vaikuttavat myös negatiivisesti verenkiertoon, mikä saattaa hankaloittaa erektion ylläpitämistä.

7. Yleinen terveydentila

  • Krooniset sairaudet: Tietyt sairaudet, kuten diabetes, sydänsairaudet ja uniapnea, voivat vaikuttaa testosteronitasoihin. Näiden sairauksien hoito ja hallinta voivat osaltaan vaikuttaa myös hormonitasapainoon.

 

Nämä elämäntapatekijät ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa testosteronitasoihin. Hyvien elämäntapojen omaksuminen voi auttaa ylläpitämään terveellisiä testosteronitasoja ja edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvä keino testotesteronitasojen itsehoitoon on pyrkiä optimoimaan jokainen edellämainittu kohta mahdollisimman tehokkaasti ja aloittaa korjaaminen helpoiten korjattavista, kuten ravinnosta ja riittävästä unesta. Alhainen testosteroni+hoito on melko helppo aloittaa hyvinkin yksinkertaisilla toimenpiteillä.

 

testosteronin-mittaus-testosteroni-vaje-testosteroni-lisä

Alhainen Testosteroni Hoito: Testosteronikorvaushoito

Testosteronitason lääkehoito, joka tunnetaan myös nimellä testosteronikorvaushoito, on hoitomuoto, jota käytetään matalan testosteronitason korjaamiseen. Testosteroni on mieshormoni, joka vaikuttaa moniin kehon toimintoihin, kuten lihasmassaan, luun tiheyteen, seksuaaliseen haluun ja yleiseen hyvinvointiin. Hoitoa voidaan määrätä miehille, joilla on diagnosoitu matala testosteronitaso, ja se voi olla hyödyllistä myös tietyissä lääketieteellisissä tiloissa, kuten hypogonadismissa.

Testosteronikorvaushoidossa on useita eri vaihtoehtoja, kuten:

  1. Testosteronigeelit: Geeli levitetään iholle päivittäin ja lääkeäineet imeytyvät  iholta verenkiertoon.
  2. Testosteronipistokset: Testosteroniannos annetaan injektiona yleensä lihakseen, ja hoito voi olla viikoittaista tai kuukausittaista.
  3. Testosteronitabletit: Näitä otetaan suun kautta, mutta ne eivät ole yhtä yleisiä kuin muut muodot.
  4. Testosteronipalaset tai -laastarit: Nämä kiinnitetään iholle ja vapauttavat sieltä testosteronia tasaisesti.
  5. Testosteronisuihkeet: Suihkutetaan suoraan iholle ja sieltä lääkeaineet imeytyvät verenkiertoon.

 

Lääkehoidon aloittaminen ja seuraaminen edellyttävät huolellista arviointia ja seurantaa lääkärin valvonnassa. Testosteronikorvaushoito voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten akne, uniapnea, ja muut hormonaaliset muutokset. Lisäksi se voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin. Siksi on tärkeää keskustella lääkärin kanssa hoidon hyödyistä ja riskeistä ennen aloittamista.

Jos sinulla on kysymyksiä tai huolia testosteronikorvaushoidosta, on hyvä keskustella niistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Alhainen testosteroni+hoito asianmukaisesti lääkityksellä on turvallista oikeissa käsissä.

Alhainen testosteroni hoito: onko lääkehoito turvallista?

Cleveland Clinicin johtamassa tutkimuksessa (TRAVERSE-tutkimus) havaittiin, että testosteronikorvaushoito ei lisännyt merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien (kuten sydänkohtaus tai aivohalvaus) esiintyvyyttä keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä, joilla oli alhainen testosteroni ja korkea sydän- ja verisuonitautien riski. Kuitenkin tutkimuksessa korostettiin varovaisuutta hoidon käytössä. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka hoito saattaa olla turvallista, sitä ei tulisi käyttää laajasti ilman lääketieteellisiä syitä. Jos epäilet testosteronivajetta on testosteronin mittaus aiheellinen ja se on yllättävän turvallista ammattilaisten ohjeistuksella.

Tutkimuksessa 5 246 miestä sai joko testosteronigeeliä tai lumelääkettä 22 kuukauden ajan. Tulokset osoittivat, että testosteroniryhmässä ei ollut enemmän suuria sydän- ja verisuonitapahtumia kuin lumeryhmässä, mutta heillä esiintyi enemmän eteisvärinää, akuutteja munuaisvaurioita ja veritulppia.

Vaikka tutkimus ei löytänyt merkittäviä sydänriskejä, asiantuntijat eivät suosittele testosteronikorvaushoitoa miehille ilman todettua hypogonadismia (matalaa testosteronitasoa). Lääketieteellinen valvonta on tarpeen, ja luonnollisia testosteronin lisäravinteita tulee välttää, sillä niitä ei ole kliinisesti tutkittu eikä hyväksytty FDA toimesta.

Tästä pääset tutustumaan alkuperäiseen tutkimukseen aiheesta

Jaa tämä artikkeli