Punkki ihossa? Punkin tunnistaminen, punkin poisto ja borrelioosi  

Käsittelemme artikkelissamme punkin puremaa, punkin poistoa ja puremasta mahdollisesti aiheutuvaa borrelioosia joka voi aiheuttaa erilaisia oireita ja terveysriskejä riippuen siitä, minkä tyyppinen punkki ihossa on ja mitä taudinaiheuttajia se mahdollisesti kantaa. Yleisin punkkien välityksellä leviävä tauti Suomessa on borrelioosi eli Lymen tauti, ja toinen merkittävä punkkien levittämä tauti on puutiaisaivotulehdus, joka tunnetaan myös nimellä puutiaisaivokuume (TBE). 

Puutiaisaivokuume ja puutiaisaivotulehdus ovat kaksi termiä, joita käytetään usein synonyymeinä, mutta ne voivat viitata hieman eri asioihin. Punkin pureman saaminen on varsin yleistä, eivätkä kaikki pureman saaneet saa jälkioireita, tai etenkään pitkittyneitä sellaisia.

Punkki ihossa? | Punkin pureman oireet

Punkin purema on usein kivuton, ja siihen voi liittyä vain lievää punoitusta ja turvotusta. Kuitenkin, jos punkki on kantanut borrelioosia aiheuttavaa bakteeria (Borrelia burgdorferi), voi puremakohtaan kehittyä viikon tai parin kuluttua laajeneva ihottuma, joka tunnetaan nimellä erythema migrans. Tämä ihottuma on tyypillisesti rengasmainen ja laajenee vähitellen.

Puutiaisaivotulehduksen oireet voivat ilmetä noin viikon kuluttua puremasta ja muistuttaa aluksi flunssaa. Vakavammat oireet, kuten korkea kuume, päänsärky, niskan jäykkyys ja neurologiset oireet, voivat ilmetä myöhemmin.

Kuinka punkki ihossa tulee poistaa?

1. Punkin poisto: Punkki tulisi poistaa mahdollisimman pian esimerkiksi punkkipihdeillä tai hienokärkisillä pinseteillä tarttumalla siitä mahdollisimman läheltä ihoa ja vetämällä tasaisesti ulos. Varmista, että punkin kaikki osat tulevat ulos ihosta.

2. Puremakohdan tarkkailu: Seuraa puremakohtaa muutaman viikon ajan. Jos puremakohtaan ilmestyy laajeneva ihottuma tai muita oireita, hakeudu lääkärin vastaanotolle.

3. Lääkärin konsultointi: Jos punkin pureman jälkeen ilmenee flunssan kaltaisia oireita, kuumetta, päänsärkyä, nivelsärkyjä tai muita oireita, ota yhteyttä lääkäriin.

Kuinka estää punkki ihossa ja sen purema?

• Pukeutuminen: Käytä pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaisia paitoja sekä sulje lahkeet ja hihat. Käytä vaaleita vaatteita, joista punkit näkyvät helpommin.
• Punkkikarkotteet: Käytä hyönteiskarkotteita, jotka tehoavat myös punkkeihin.
• Tarkistus: Tarkista keho ja vaatteet ulkoilun jälkeen, erityisesti jalkapohjat, polvitaipeet, nivuset, selkä, navan seutu, kainalot ja päänahka. Erityisesti lapsilla punkki hakeutuu usein hiusrajaa. Muista tarkastella ja ravistella myös vaatteet huolellisesti.

Punkki ihossa: borrelioosi

Borrelioosi, eli Lymen tauti, on Borrelia-bakteerin aiheuttama infektio, joka leviää ihmisiin punkin (yleisimmin puutiaisen) pureman kautta. Tauti on nimetty Yhdysvalloissa sijaitsevan Lymen kaupungin mukaan, jossa se tunnistettiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Suomessa borrelioosi on yleisin punkkien levittämä sairaus. Sairastuminen borrelioosiin ei anna immuniteettia, joten henkilö voi sairastua borrelioosiin uudelleen.

Tautia kantaa punkeista noin viidesosa, eli n.15-20 prosenttia punkeista. Tulee muistaa, ettei punkin purema automaattisesti tarkoita sairastumista borrelioosiin, ja vain noin 10% prosenttia borrelioositartunnoista jää laajemmin oireilemaan tartunnan saaneelle. 

Borrelioosin oireet

Borrelioosin oireet voivat vaihdella suuresti ja ne jaetaan yleensä kolmeen vaiheeseen:

• Varhainen paikallinen infektio (päivistä viikkoihin pureman jälkeen):

  • Erythema migrans: Laajeneva rengasmainen ihottuma puremakohdassa. Tämä on taudin varhaisin ja tunnusomaisin oire, mutta sitä ei aina esiinny.
  • Flunssankaltaiset oireet: Kuume, päänsärky, lihas- ja nivelkivut, väsymys.

• Varhainen levinnyt infektio (viikoista kuukausiin pureman jälkeen):

  • Useita erythema migrans -ihottumia eri puolilla kehoa.
  • Hermosto-oireet: Kasvohermohalvaus, päänsärky, meningiitti (aivokalvontulehdus), radikuloneuriitti (hermojuuritulehdus).
  • Sydänoireet: Sydänlihastulehdus, sydämen rytmihäiriöt.

• Myöhäinen levinnyt infektio (kuukausista vuosiin pureman jälkeen):

  • Krooninen niveltulehdus (erityisesti polvissa).
  • Krooniset hermosto-oireet: Muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, mielialan muutokset.

Borrelioosin diagnoosi

Borrelioosin diagnoosi perustuu yleensä kliinisiin oireisiin ja potilaan kertomukseen punkin puremasta sekä tarvittaessa laboratoriotesteihin, kuten vasta-ainemäärityksiin (ELISA ja Western blot). Varhainen erythema migrans -ihottuma on usein riittävä diagnoosi, eikä lisätutkimuksia tarvita.

Borrelioosin hoito

• Antibioottikuuri: Yleisimmin käytetyt antibiootit ovat doksisykliini, amoksisilliini ja kefuroksiimi. Hoidon kesto riippuu taudin vaiheesta ja oireiden vakavuudesta, mutta yleensä se kestää 2–4 viikkoa.
• Oireenmukainen hoito: Kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet voivat auttaa lievittämään oireita.

Borrelioosin ehkäisy

• Punkkien välttäminen: Vältä korkean riskin alueita (tiheät metsät ja korkea heinä) erityisesti punkkikaudella (kevät-kesä-syksy).
• Pukeutuminen: Käytä suojaavaa vaatetusta (pitkälahkeiset housut, pitkähihaiset paidat) ja sulje lahkeet ja hihat.
• Punkkikarkotteet: Käytä hyönteiskarkotteita, jotka sisältävät DEET- tai permetriiniä.
• Tarkistus ja punkin poisto: Tarkista keho ja vaatteet ulkoilun jälkeen, erityisesti jalkapohjat, polvitaipeet, nivuset, kainalot ja päänahka. Poista punkit mahdollisimman pian punkkipihdeillä tai hienokärkisillä pinseteillä.

Borrelioosin jälkiseuranta punkin pureman jälkeen

Jos sinulla on ollut punkin purema ja epäilet borrelioosia, on tärkeää seurata oireita ja hakeutua tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Varhainen hoito voi estää taudin etenemisen ja vakavampien oireiden kehittymisen. Älä kuitenkaan panikoi suotta, koska vain noin kymmenesosa borrelioosiin sairastuneista saa pitempiaikaisia jälkioireita.

Punkin purema ja puutiaisaivotulehdus

Puutiaisaivotulehdus (TBE, tick-borne encephalitis) on vakava virustauti, jonka aiheuttaa TBE-virus. Se leviää ihmisiin pääasiassa puutiaisen (Ixodes ricinus) pureman kautta. Tautia esiintyy erityisesti tietyillä riskialueilla Euroopassa ja Aasiassa, ja myös Suomessa tietyt alueet ovat tunnettuja korkeasta TBE-riskistä. Puutiaisaivokuume ja puutiaisaivotulehdus ovat kaksi termiä, joita käytetään usein synonyymeinä, mutta ne voivat viitata hieman eri asioihin ja vaiheisiin TBE-viruksen oireistossa.

Puutiaisaivotulehduksen oireet punkin pureman jälkeen

Puutiaisaivotulehduksen oireet ilmenevät yleensä kahdessa vaiheessa:

1. Ensimmäinen vaihe (3–7 päivän inkubaatioajan jälkeen, kestää 1–8 päivää):

   • Flunssankaltaiset oireet: Kuume, päänsärky, lihaskivut, väsymys.
   • Oireet voivat hävitä, ja osa tartunnan saaneista paranee tässä vaiheessa kokonaan.

2. Toinen vaihe (joillakin potilailla 1–20 päivän oireettoman jakson jälkeen):

   • Keskushermosto-oireet: Voimakas päänsärky, korkea kuume, niskan jäykkyys, pahoinvointi, oksentelu.
   • Aivokalvontulehdus (meningiitti): Niskan jäykkyys ja päänsärky.
   • Aivotulehdus (enkefaliitti): Tajunnanhäiriöt, koordinaatio-ongelmat, kouristukset.
   • Selkäytimen tulehdus (myeliitti): Halvausoireet.

Puutiaisaivotulehduksen diagnosointi

Puutiaisaivotulehduksen diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja laboratoriotesteihin, kuten vasta-ainemäärityksiin verestä ja aivo-selkäydinnesteestä. TBE-virusvasta-aineet voidaan havaita verikokeista yleensä toisen vaiheen alkaessa.

Puutiaisaivotulehduksen hoito

• Oireenmukainen hoito: TBE-virukselle ei ole olemassa spesifistä antiviraalista hoitoa. Hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja potilaan voinnin tukemiseen.
  • Sairaalahoito voi olla tarpeen vakavien oireiden, kuten aivokalvontulehduksen tai aivotulehduksen, vuoksi.
  • Nesteytys, kipulääkkeet ja tarvittaessa kouristusten hoito ovat tärkeitä osia hoidossa.

Puutiaisaivotulehduksen ehkäisy

• Rokotus: TBE-rokote on tehokkain tapa ehkäistä puutiaisaivotulehdus. Rokotussarja koostuu kolmesta annoksesta, ja tehosteannokset annetaan muutaman vuoden välein.
  • Rokotusta suositellaan erityisesti henkilöille, jotka asuvat tai liikkuvat paljon TBE-riskialueilla.
• Punkkien välttäminen: Vältä korkeita ruohikoita ja aluskasvillisuutta sisältäviä alueita erityisesti keväästä syksyyn.
• Pukeutuminen: Käytä suojaavaa vaatetusta, kuten pitkähihaisia paitoja ja pitkälahkeisia housuja, ja laita lahkeet sukkien sisään.
• Punkkikarkotteet: Käytä hyönteiskarkotteita, jotka sisältävät DEET- tai permetriiniä.
• Tarkistus ja punkin poisto: Tarkista keho ja vaatteet huolellisesti ulkoilun jälkeen, ja poista punkit mahdollisimman pian.

Puutiaisaivotulehduksen jälkiseuranta

Jos olet saanut punkin pureman riskialueella ja oireet viittaavat puutiaisaivotulehdukseen, hakeudu viipymättä lääkäriin. Varhainen diagnosointi ja hoito ovat tärkeitä vakavien komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Punkin tunnistaminen: Harmaa punkki, vaalea punkki?

Yleisimmät ihmisiä purevat punkit Suomessa ovat puutiaiset (Ixodes ricinus) ja taigapuutiaiset (Ixodes persulcatus). Niiden ulkonäkö ja väri voivat vaihdella eri tekijöiden, kuten verenimemisen vaiheen, mukaan.

Puutiaiset (Ixodes ricinus)

• Ulkonäkö: Puutiaiset ovat yleensä tummanruskeita tai mustia. Kun ne imevät verta, niiden takaruumis laajenee ja muuttuu vaaleammaksi tai harmaaksi.
• Elämäkierto: Puutiaiset käyvät läpi neljä kehitysvaihetta: muna, toukka, nymfi ja aikuinen. Toukat ja nymfit ovat pienempiä ja vaaleampia kuin aikuiset punkit. Aikuiset naaraat voivat muuttua harmaiksi verenimemisen jälkeen.

Taigapuutiaiset (Ixodes persulcatus)

• Ulkonäkö: Taigapuutiaiset muistuttavat paljon puutiaisia, mutta niiden väri voi olla hieman erilainen. Ne voivat myös muuttua harmaiksi tai vaaleammiksi verenimemisen jälkeen.
• Levinneisyys: Taigapuutiaisia tavataan erityisesti Itä-Suomessa ja ne voivat levittää samoja tauteja kuin puutiaiset, kuten borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.

Eri vaiheiden ulkonäkö

• Toukka: Hyvin pieni (alle 1 mm), usein vaalea tai läpikuultava.
• Nymfi: Pienempi kuin aikuinen (noin 1–2 mm), ruskea tai musta, mutta vaaleampi kuin aikuinen.
• Aikuinen: Naaraat ovat suurempia kuin koiraat, ja ne muuttuvat harmaiksi tai hopeanvärisiksi imiessään verta.

Punkkien tunnistaminen

Harmaa tai vaalea punkki voi siis olla joko tietty punkkilaji tai punkin kehitysvaiheen tai veren imemisen vaiheen mukanaan tuoma muutos. Tarkempaan tunnistamiseen voi käyttää seuraavia keinoja:

• Koko ja muoto: Aikuiset punkit ovat suurempia ja niiden ruumis laajenee verenimemisen jälkeen.
• Väri: Puutiaiset ja taigapuutiaiset (taigapunkki) ovat yleensä tummanruskeita tai mustia, mutta muuttuvat vaaleammiksi tai harmaiksi veren imemisen jälkeen.
• Kehitysvaihe: Toukat ja nymfit ovat pienempiä ja vaaleampia kuin aikuiset.

Punkki ihossa: Punkkien taudit

Sekä harmaat että vaaleat punkit voivat levittää vakavia sairauksia, kuten borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Siksi on tärkeää:

• Välttää punkkien esiintymisalueita: Käyttää suojaavaa vaatetusta ja punkkikarkotteita.
• Tarkistaa keho ja vaatteet: Tarkistaa keho huolellisesti ulkoilun jälkeen. Jos mahdollista, pyydä ystävääsi tai kumppaniasi tekemään tarkistus.
• Poistaa punkit oikein: Punkkipihdeillä tai hienokärkisillä pinseteillä. Lue ja kertaa ohjeet ennen pureman saamista, jotta osaat toimia mahdollisimman nopeasti tosipaikan tullen!

Terveysviranomaisten ohjeet

Jos huomaat punkin pureman ja erityisesti, jos saat oireita (kuten rengasmaista ihottumaa, flunssankaltaisia oireita, päänsärkyä tai nivelsärkyjä), hakeudu lääkäriin. Varhainen hoito on tärkeää borrelioosin ja muiden punkkien levittämien tautien komplikaatioiden ehkäisemiseksi. On järkevää ennakoida, kuin pelkästään reagoida!

Puutiaisaivokuume Rokotus

Puutiaisaivokuume on ehkäistävissä rokotuksin ja voimassaolevat rokotussuositukset ja ja kansaliseen rokotusohjelmaan kuuluvat alueet on tarkastettavissa THL:n ylläpitämästä interaktiivisesta TBE-kartasta.

On tärkeää ottaa koko rokotussarja, vaikka jo yksikin rokoteannos vähentää vakavan taudin riskiä. Muista tarkistaa omista rokotustiedoista, onko sinun milloin aika ottaa seuraava rokoteannos, tai tehosterokote.

Punkkien esiintyvyys | Punkkilive

Suomessa punkkeja esiintyy lähes koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Punkkeja esiintyy eniten saaristossa ja rannikkoalueilla. Puutiaisten määrä on lisääntynyt huomattavasti koko Euroopassa ja myös Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä.

Punkkilive on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonto-Liiton yhteistyöhanke, joka seuraa punkkien esiintyvyyttä ja leviämistä Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään kansalaistiedettä, eli tavalliset ihmiset voivat osallistua punkkihavaintojen keräämiseen ja raportoimiseen. Näin saadaan arvokasta tietoa punkkien levinneisyydestä ja niiden aiheuttamien tautien riskeistä eri alueilla. Täältä löydät linkin punkkiliveen.